Analyysien tarkempi kuvaus ja tulosten käyttöohje on saatavana Heldasta http://hdl.handle.net/10138/234359. Aineisto koostuu 12 koko metsäisen Suomen kattavasta Zonation-analyysien tuloskartasta, jotka kuvaavat Suomen metsien monimuotoisuusarvoja. Tulokset kattavat kaikki puustoiset alueet Suomesta. Valtakunnallinen analyysi = kaikki Suomen puustoa kasvavat alueet samassa analyysissä Alueellinen analyysi = jokainen ELYy-keskus analysoitu erikseen (kaikki koottu samaan karttaan, jolloin näyttää yhdeltä) Versio 1 = Paikallinen laatu lahopuupotentiaalin perusteella Versio 2 = Paikallinen laatu lahopuupotentiaalin perusteella, jolle on tehty arvonalennus metsänkäsittelyilmoitusten ja ojitustiedon perusteella Versio 3 = edellinen + kytkeytyvyys metsikkötasolla metsän lahopuupotentiaaliin ja samankaltaisuuteen perustuen Versio 4 = edellinen + punaisen listan metsälajihavainnot Versio 5 = edellinen + kytkeytyvyys metsälain tärkeisiin elinympäristöihin kohteiden lahopuupotentiaaliin perustuen Versio 6 = edellinen + kytkeytyvyys pysyville suojelualueille niiden kohteiden lahopuupotentiaaliin perustuen Tuloskarttojen yksinkertainen lukuohje: mitä suurempi numeerinen arvo, sitä korkeampi prioriteetti metsien monimuotoisuuden näkökulmasta, ja vastaavasti mitä pienempi numeerinen arvo, sitä pienempi prioriteetti metsien monimuotoisuuden näkökulmasta. Analyysiin valittiin metsien monimuotoisuutta kuvaaviksi muuttujiksi kasvillisuusluokka, puulaji, puuston keskiläpimitta ja tilavuus puusto-ositteittain, sekä punaisen listan metsälajien esiintymät. Maastokuvion tai hilan saaman kasvillisuusluokan ja kohteen puustotunnusten perusteella laskettiin koko Suomeen kaikille puuta kasvaville alueille kohteiden lahopuupotentiaali Luonnonvarakeskuksen MOTTI-ohjelman (puuston kehitysennusteita kasvu- ja tuotosmallien avulla tuottava ohjelma) avulla (katso raportin s. 24). Analyysien pääaineiston muodostivat näistä lahopuupotentiaaleista muodostetut 20 kasvillisuusluokka/puulaji -syöttöaineistoa (katso raportti s. 27). Zonation-ohjelmistolla tehtiin kuusi erilaista analyysiversiota (katso raportti s. 22-24) ja kustakin näistä valtakunnallinen ja alueellinen (ELYy-keskusalueittainen) analyysi. Ensimmäisessä versiossa käytetyt syöttöaineistot olivat mukana myös kaikissa seuraavissa versioissa. Näin pystyttiin tarkastelemaan kahden peräkkäisen version muutoksia ja ymmärtämään paremmin miten tulokset ovat syntyneet. Tulosten hilakoko on 96 metriä x 96 metriä. Lähtöaineistot olivat (katso tarkemmin raportti s. 20) Metsähallituksen Luontopalveluiden kuvio- ja puustotiedot (irrotettu 5 / 2015), Metsähallitus Metsätalous Oy:n kuvio-, puusto- ja toimenpidetiedot (irrotettu 5 / 2015), yksityisten suojelualueiden kuvio- ja puustotiedot (irrotettu 5 / 2015), Luonnonvarakeskuksen monilähteinen valtakunnan metsien inventointiaineisto 2013, Luonnonvarakeskuksen monilähteiseen valtakunnanmetsien inventointiaineistoon perustuva metsikkökohtainen puulajeittainen läpimittatietoaineisto (2013), Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto (6.5.2005-6.5.2015 + monimuotoisuustiedot ja metsänkäsittelytiedot 10 / 2017 asti, kaikki metsälain tärkeät elinympäristöt), Maanmittauslaitoksen ja SYKEn ojitustilanneaineisto (SOJT_09b1), University of Maryland / Dept. of Geographicla Sciences: Global Forest Change / Forest Cover Loss 2000-2014 -satelliittiaineisto ja ensisijaisesti metsäisissä elinympäristöissä elävien punaisen listan lajien havainnot Uhanalaisten lajien tietokanta Ympäristötietojärjestelmä HERTTA:sta.

Fennosscandian mineral deposit